24. heinäkuuta 2014

Sormustinkukka

Olen vuosikausia haaveillut rohtosormustinkukasta, tuosta näyttävästä ja korkealle kohoavasta kasvista, joka on mielessäni väikkynyt puutarhan veistoksellisena kaunottarena. Useampana vuonna olen kylvänyt valkoisen ’Alban’ siemeniä tietylle alueelle, mutta ne ovat kadonneet jälkiä jättämättä.

Ehdin kyllästyneenä jo huokaista, että en taida sormustinkukkaa halutakaan, kun se kuulemma on kova kasvi leviämään. Olkoon ja pysyköön poissa niin pääsen helpommalla!, ajattelin. Mutta puutarha tekee mitä se haluaa ja emäntä huokailkoon huvikseen. Niinpä muutama viikko sitten ihmettelin ihan oudossa paikassa vieraan näköistä lehtiruusuketta. Hämmästys oli suuri, kun siinä yhtenä päivänä oli vaaleanpunainen sormustinkukka.



Kukan ilmestyminen on taas kerran näitä puutarhan taikatemppuja. Jotain kummallistahan siinä on, että ei tullut valkoista, tuli vaaleanpunainen, eikä tullut sinne minne piti vaan ihan jonnekin muualle. Ehkä siemen olikin tullut tuulen mukana, tai ehkä keijukaisen kengässä?

Ihailin kukkaa ja arvelin, että kun se on siemenestä omasta tahdostaan kasvanut ja paikkansa valinnut, niin se saattaa viihtyäkin metsäpuutarhassa. Näin lankesin sen pauloihin.

Eräänä päivänä astelin puutarhamyymälään, katseeni lasittui ja lankesin jälleen. Näin jotain niin ihmeen ihanaa, että oli pakko avata kukkaro, kuskata kukka helteisestä Helsingistä puolentoista tunnin päähän metsäpuutarhaan. Istutin sen siihen, mihin niitä Alban siemeniä olin viritellyt.



Pakahduttavan ihana Digitalis purpurea ’Virtuoso Cream’, tämän kesän lankeamiseni hedelmä. Oih ja voih!

8 kommenttia:

  1. Oii, sormustinkukat on niin hienoja! On harmi että ne ovat vain kaksivuotisia, ainut puute; toisaalta tuo siementen elinvoima korvaa sen puutteen. Minullakin on kivikkoon ilmestynyt tuo vaaleanpunainen ihan itsekseen. Joskus sellainen oli toisessa kukkapenkissä ja sitten se katosi ja ilmestyi taas yllätäen johonkin eri paikkaan. Siemenet on kyllä niin hituisia, että ne taitaa kulkeutua aika helposti keijukaisenkin kengissä... :)

    ps. laitoin sinulle sähköpostia yhdestä vähän murheellisemmasta jutusta...

    VastaaPoista
  2. Tuollaisen kauneuden edessä olisi kyllä minunkin kukkaroni auennut. Ihana.
    Ei meillä kyllä sormustinkukka ole päässyt liikaa leviämään. Saisi mielestäni levitä enemmänkin. Ehkä sillä leviämisellä onkin tarkoitettu tuota sormustinkukan vaeltamista.

    VastaaPoista
  3. Tuollaisen kauneuden edessä olisi minunkin kukkaroni avautunut. Ihana sormustinkukka. Ehkä sormustinkukan leviämisellä moni tarkoittaa sen vaeltelua. Ei meillä ainakaan sormustinkukka ole laisinkaan liikaa levinnyt. Päinvastoin.

    VastaaPoista
  4. Tämä on halunnut sormustinkukkaa jo mooonta vuotta! Löysitkö siis taimen myymälästä? Pioni hulluus on tyydytetty ja nyt sormustinkukkaa metsästämään! (kiitos muistutuksesta!!)

    VastaaPoista
  5. Ne on ihania, ja elävät ihan omaa elämäänsä missä tahtovat;)

    VastaaPoista
  6. Sormustinkukkaa kylvin itsekin useampana vuonna ilman tulosta, mutta viime vuonna nousi lehtiruusuke ja tänä vuonna saan useammankin kukan ilokseni! Ovat ne ylväitä kasveja.

    VastaaPoista
  7. Upeita ovat! Tykkään niiden tavasta valita paikkansa puutarhassa itse, mielestäni juuri siinä on sen viehätys:)

    VastaaPoista
  8. Onpa hauskaa huomata, että uljaan sormustinkukan ystäviä on enemmänkin. Kiitos kun laitoitte kommentin!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...