1. kesäkuuta 2014

Mennyttä ja tullutta, eli kevät ja kesä

Piipahdin puutarhassa puurtamassa. Melkein kaikki oli röyhähtänyt kauheaan kasvuun ja varsinkin ne, joiden ei ollenkaan tarvitsisi. Siis kukkapenkkien vuohenputket, kortteet, voikukat.ja monet muut ei-toivotut hörhöt. Kuinkahan monennen kerran huokailin, että puutarhan pitäisi olla omalla pihalla, oven takana. Kun se on matkojen päässä, siellä pääsee jylläämään luonnon vahvat, mutta puutarhaa ajatellen väärät voimat. Vuosi vuodelta näyttää yhä enemmän siltä, että metsä haluaa omansa takaisin. Satunnainen emäntä jää kamppailussaan auttamatta toiseksi.

Viimeksi mainitsin, että kevät on myöhässä, eikä yhtäkään narsissia ollut vielä kukassa. Sen jälkeen tulikin ihanat helteet yksinäiseen puutarhaan. Keltaiset narsissit loistivat auringon kanssa kilpaa muutamat päivät. Kun saavuin kymmenen päivän kuluttua ihastelemaan tilannetta, oli kaikki jo ohi. 



Onneksi noita keltaisia on nähty niin paljon, että mitään yllättävää ei jäänyt näkemättä. Sen sijaan upea kerrottu kaksivärinen narsissi oli päässyt kukinnan alkuun. Harmi vain, että sen kukka on niin painava, että sateen sattuessa jotkut yksilöt eivät jaksa pitää varttaan pystyssä. 



Muutama sentään jaksoi pää pystyssä esitellä upeuttaan. Jos joku tietää tämän ihanuuden nimen, niin voisi kertoa sen, kun itseltäni se on kadoksissa. 

Myös narsissi 'Pink Charm' oli nyt kukassa ja hyvin ryhdikäs. 


Tulppaaneista punainen Apeldoorn oli osittain kukkinut helteiden aikaan, mutta moni piteli vielä nuppuaan kiinni. Myös keltainen Golden Apeldoornin nuput olivat kiinni pilvisellä säällä. 



Tyräkit olivat puhjenneet kukkaan. Kymmenen päivää sitten siirsin kahta kultatyräkkiä hieman sopivampaan linjaan, eivätkä nuo näytä olevan siirtelystä moksiskaan. Päinvastoin, sillä juuri ne jotka siirsin, kukkivat näteimmin. Sen sijaan tuossa etualalla, jossa nyt on musta aukko, pitäisi olla viideskin kultatyräkki, mutta se on kadonnut talven aikana. Onneksi sekään ei haittaa, sillä tyräkit ovat levittäneet siementään ympäriinsä ja niinpä pieniä, ja vähän isompiakin, taimia löytyy ihan kuinka paljon vain.


Tarhatyräkkien keltaisesta sävystä pidän erityisen paljon. Tyräkkien kukkien väri toimii mielestäni hienona korostajana muille väreille.


Vuosi sitten halusin pelastaa pari pientä kaunokaista katoamiselta, ja siirsin ne turvaan vanhan kannon juurelle. Nämä kiittävät nyt näin kauniisti.


Pieni kaveri vilahti kukkapenkissä. Sillä on häntä kadonnut jonnekin. Toivottavasti minä en sentään ole iskenyt sitä lapiolla irti. 


Talon edessä on toinenkin lisko. Siltä en taitaisi saada häntää poikki vaikka yrittäisin.


Nyt on kesäkuu ja monen mielestä vasta silloin on alkanut oikea kesä. Nautitaan siitä. Onnellista kesää kaikille!

PS. Laura, nyt olisi violettikukkaista pikkutalviota! Pistetäänkös tulemaan? :)

4 kommenttia:

  1. Kevät tosiaan eteni aikamoista vauhtia, nyt näyttää kyllä jo ihan kesältä:)

    VastaaPoista
  2. Voi kiitos kiitos, laita vaan talvioita tulemaan! Voi miten kivaa!

    Rehevältä näyttää Kuusirannassakin, alkukesän kasvu on niin yltäkylläistä, että! Hyvä että ehdit nähda upeiden narsissiesi kukkivan, ne on kyllä hienoja, vaikea päättää kumpi on hienompi - (onneksi ei tarvitse päättää...) :) Meilläkin kukkii tyräkit, tykkään niistä tosi paljon, topakoita kasvutavaltaan, ja kauniita koko kesän, erityisesti nyt kukinta-aikaan. oi miten suloisia nuo kaunokaiset!!

    VastaaPoista
  3. Tyräkin keltainen väri on kaunis ja tosiaan korostaa hyvin muiden kasvien värejä. Pitänee joskus omaankin pihaan sitä istuttaa.

    Minullakin ovat hiukan liiaksi päässeet rikkaruohot villiintymään,kun olen keskittynyt muihin pihaprojekteihin,mutta josko tälläviikolla sitten ehtisi kitkentäpuuhiinkin.

    VastaaPoista
  4. Näyttää nuo rikkaruohot kasvavan, vaikka niitä joka päivä olisi tarkkailemassa. Kummasti naamioituvat kulloisenkin sijaintipaikkansa muuhun kasvistoon.
    Kaunokaiset ovat tosi nättejä tuon kannon juurella. Kiittävät sinuat oikein voimallisesti.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...