28. toukokuuta 2014

Retki taikapuutarhaan

Odottelin Marketanpuistossa Lauraa, joka loppumetreillä innostui tekemään ihania hankintoja. Meidän piti seuraavaksi osata Paula Ritanen-Närhin puutarhaan, jonne olin opiskellut reittiä edellisenä päivänä. Saimme myös Tuijalta netistä tulostetun reittiohjeen, joka vaikutti nopeammalta kuin itse opiskelemani. Vähän epävarmana päätin, että yritän nettiohjeilla perille ja Laura lähti ajamaan perässäni.

Alkuun meni ihan hienosti ja käännyttiin Kehä kolmoselle itään. Ajeltiin reipasta vauhtia Tuusulanväylälle, jolta sitten oikeassa kohdassa siirryttiin pois. Mutta siinä vaiheessa minulla ei ollut enää käsitystä, minkä nimisellä tiellä ajelimme. Päättelin vain, että hyvin menee. Mutta sitten tuli tenkkapoo: käänny oikealle kohti ja käänny vasemmalle… Oli pakko pysähtyä pikapalaveriin Lauran kanssa. Ja siitä se alkoi. Ajeltiin ees-taas ja pysähdyttiin palaveriin. Kuinkahan monta uukkaria tehtiin ja kuinka monta täyttä ympäriajoa, ennen kuin välähti, että oltiin alun perin ihan oikealla suunnalla kääntymässä oikealle tielle. Kääk! Meinasi vähän nolottaa ja usko mennä, että ikinä päästäisiin perille. Onneksi Laura kesti mainiosti tämän ympäristöopin jakson käytännön opiskelun.

Paulan puutarhan taikapiiri avautui, kun seurasi, miten Paulan korista nousi kuohuviinilasi toisensa jälkeen. Ja tuskan hiki alkoi asettua, kun tajusi saavansa pian tervetuliaismaljan hyppysiinsä.


Paula toivotti meidän puutarhabloggaajat tervetulleiksi ja kertoi puutarhansa synnystä. Sen yhtenä alkusysäyksenä oli tuo pihan kivipinta, joka kuvassa näkyy. Kuuntelimme kiehtovaa tarinaa ja hiljalleen lähdimme kulkemaan, välillä oksien alla kumarrellen, kohti puutarhan sisintä.

Ihan alkuun ensimmäinen ajatus oli, että onpa käytännöllistä, kun kaikki potit ja työkalut ovat käden ulottuvilla, helposti seinustalta saatavilla.



Sen jälkeen ajatukset lähtivätkin villisti vilistämään, ja käytännöllisyys-teema oli niistä kaukana. Taikapiiri alkoi kietoutua ympärille ja leikkimieli valtasi helteen jo hieman sekoittaman pään.

Näytti siltä, että puutarhassa olisi joskus ollut salaperäisen talkooväen tapaaminen. Heiltä olivat unohtuneet pullot ja puutarhavälineet puun alle.



Tajusin, että ikkunoita on varmasti hyvä olla taikapuutarhassa. Niistä voi katsella läpi kuten mistä tahansa ikkunasta, mutta näissä maisema saattaakin olla ihan erilainen.


Myös peilejä voidaan tarvita siltä varalta, että puutarhassa vierailevat voivat tarkistaa olemuksensa sopivaisuuden.



Satujen prinssit ja prinsessat ovat varmaankin vierailleet puutarhassa aikaisemmin. Todennäköisesti he ovat lumoutuneina unohtaneet ajankulun ja ikävät asiat. He ovat onnesta huokaisten riisuneet kruununsa ja nyt heidän kruunujaan voi löytyä sieltä täältä.



Mitä sitten opimme Paulasta? Sanomattakin lienee selvää, että Paula tykkää puutarhasta ja taikapuutarhaan sopivista tavaroista.


Mutta erityisesti Paula pitää peltipurkeista ja kanistereista, joita hän on tuonut maailmalta sekä virittämättömissä että eri tavoin viritellyissä matkalaukuissa.



Vieraanvarainen emäntämme tarjosi meille tuoksuvia herkkuja ja palanpainikkeeksi jääteetä sekä kahvia. Istuin pöydän ääressä raukeana ja sanattomana nauttien tästä oudosta ja erikoislaatuisesta maailmasta. Ihana hellepäivä oli takana, mutta lämpötilakin oli jotenkin erilainen tässä puutarhassa kuin sen ulkopuolella.


Koko päivä antoi virtaa, ja se jatkui vielä seuraavallekin päivälle. Oli ihanaa tavata teidät kaikki, blogisiskot ja Paula! Sydämelliset kiitokseni!

18 kommenttia:

  1. Oi, miten ihanan matkakertomuksen olet tehnyt! Itselläni jäi myös Paulan puutarhan levollinen ja taianomainen tunnelma mieleen pitkäksi aikaa. Ehkä sinä hellekin teki tehtävänsä.
    Voi sinua, älä nyt enäää surehdi tuota meidän mutkittelua, hyvinhän me ehdittiiin perille, muutamasta mutkasta viis. -eihän me oltu edes viimeisiä! Itse olen melkein surullisen kuuluista huonosta suuntavaistosta, joten olen tottunut siihen, että aina tulee jotain kommelluksia matkalle. NÄin jälkeen päin voi vain nauraa ja todeta, että tulipahan seikkailtua pikkuisen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän se meidän meno nyt naurattaa ja olen siitä jo monelle antanut iloiset naurut, mutta silloin meinasi hetken jo usko horjua. Mutta ehkä eksyminen kuuluu asiaankin, kun menee taikapuutarhaan. Ei ole kenen tahansa tarkoitettu sinne osata! :)

      Poista
  2. Vielä lisään, että ihana ajatus tuo mitä juttelit peileistä, ikkunoista ja kruunuista!

    VastaaPoista
  3. Hieno raportti salaperäisestä puutarhasta ja upeat kuvat. Paula oli erinomainen ja välitön emäntä, tunnelma oli välitön kuin olisimme tuttavia kylässä. Purkkienroudaus kertomukset olivat toinen toistaan hauskempia. Onneksi minulla oli navigaattori apunani kun ajelin paikalle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Cheri! Oli mukava tavata, ja olihan sinullakin hauska kertomus roudaamisesta. :)
      Navigaattori voisi meikäläisellekin olla paikallaan.

      Poista
  4. Kirjoitit Paulan puutarhasta ihanan sadun, ja satumainenhan se puutarha olikin.
    Hyvinhän te ehditte perille. Myöhemmin ajomatkasta tulee hauska muisto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Between! Oikeassa olet: mehän ehdittiin ihan ajoissa! Ja hauskahan sitä on myöhemmin muistella... vaikka jo seuraavassa tapaamisessa. :)

      Poista
  5. Ihana matkakertomus ihanasta puutarhasta!

    VastaaPoista
  6. Mielenkiintoinen puutarha! Olen itsekin ajatellut tuoda noita peltipurkkeja matkoilta, mutta niin vaan on jäänyt ajatukseksi. Touhukasta ja lämpenevää kuun vaihdetta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle todella avautui peltipurkkien oivallisuus tällä vierailulla. Ne ovat hienoa rekvisiittaa ja käyttötavaraa melkein missä tahansa. Kiitos toivotuksista ja hyvää kesäkuun alkua sinulle, Eeviregina!

      Poista
  7. Kiitos kivoista kuvistasi.

    Hyvää ja rentouttavaa helatorstaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Kruunuvuokko ja kaunista alkukesää sinulle!

      Poista
  8. Mukavia puutarhakertomuksia retkestänne olen nyt käynyt lukemassa jokaisen mukana olleen ja jotain tapaamisesta julkaisseiden blogeissa. Osa teistä linkitti mukanaolijat kirjoituksiinsa ja sitä kautta päädyin nyt tänne ja päätin jäädä lukijaksesi :) Jos et ole aiemmin visiteerannut Mielen Lumossa, tervetuloa käymään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa Intianminttu Kuusirantaan! Kiva kun tykkäsit vierailusta. Minäpä puolestani poikkean Mielen Lumossa, kiitos kutsusta!

      Poista
  9. Kiitos mukavasta virtuaalimatkasta Paulan puutarhaan!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...