28. tammikuuta 2013

Valkoinen varjolilja - puutarhan silmäterä

Huomasin Uudenkaupungin kukkamessujen blogin haasteen, jonka aiheena on ”Puutarhani aarre”. Messujen teemana tänä vuonna ovat kaikenlaiset ainutlaatuiset ja mahdollisesti harvinaisetkin kukat ja sen kunniaksi on avattu blogihaaste, jonka tarkoituksena on löytää kotipihojen sekä puutarhojen aarteita.

Kuusirannassa ei ole erikoisuuksia, pikemminkin päinvastoin, sillä olen haalinut sinne pääasiassa  perinnekasveja. Ne ovat tulleet Kuusirantaan eri puolilta Etelä-Suomea, ja suurimmalla osalla kasveistani on ns. menneisyys. Ne ovat kaikki aarteita, mutta yksi on oikea silmäterä.

Osa liljoistani on otettu talteen erään helsinkiläisen päiväkodin pihakorjausurakan aloittamisen yhteydessä. Sain epämääräisiä multapaakkuja sateisena päivänä hyvin myöhään syksyllä 2003. En tiennyt, mitä kasa sisälsi, mutta maahan ne oli pistettävä. Olin litimärkä ja palelin, kun survoin epämääräiset paakut sisältöineen maahan.

Seuraavana kesänä koitti iloinen yllätys, kun esille nousi paitsi erilaisia värililjoja myös jotain oudompia liuskalehtisiä varsia. Aloittelevana puutarhurina minulla meni siinä kohtaa sormi suuhun. Myöhemmin selvisi, että ne olivat varjoliljoja.

Ensimmäisinä vuosina näin niitä vain punaisena. Mutta yllättäen muutaman vuoden päästä joukkoon liittyi valkoinen varjolilja.


Muistan vielä ihmetyksen ja kummastuksen, kun sen näin. Voiko näin outo kukka todellakin olla ihan perinnekasvi?


Minusta se näyttää aika ufolta ja 1960-luvun Futuro-talolta.



Valkoinen ei leviä ollenkaan niin innokkaasti kuin punainen sisarensa, jota Kuusirannassa on jo ihan liikaakin. Se tekee valtavasti siemeniä, jotka nyt olen oppinut keräämään pois ennen kuin ne putoavat maahan.


Valkoisen siemenet otan kuitenkin visusti talteen, ja koska kukalla on muitakin ihailijoita, olen saanut jopa kyselyitä siemenistä.


Muiden puutarhojen aarteisiin ja silmäteriin voi tutustua Kukkamessujen blogin kautta. Ota sinäkin haaste vastaan ja osallistu!

18 kommenttia:

  1. Aivan ihana, tuo valkoinen varjoliljasi. Tosiaankin aarre ja menneisyys on kasveille vain hyvästä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirkko! On tosiaan kiva, jos kasvilla on menneisyys ja oma tarinansa - ettei ole vain kaupasta haettu. :)

      Poista
  2. Varjolilja niin punainen kuin valkoinenkin kuuluvat myös minunehdottomiin lempikukkiini. Valkoinen minulla oli aiemmin ja vuosien mittaan se innostui lisääntymään runsaasti. Sitten liljakukot alkoivat kiusata sitä.
    Nyt liljasi tarinaa ja liljaasi katsellessa harmittelen, miksen kaivanut muuttaessani muutamaa sipulia mukaani?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi harmi, Aimarii! Varjolilja olisi tosiaan ollut aika helppo ottaa mukaan, kun pitää vain ne kauniit keltaiset sipulit kaivaa ylös. Joskus on käväissyt mielessäni, että muuttaessa pitäisi kaivaa kasvitkin mukaan kuormaan. Mutta muistaako sitä sellaisessa hässäkässä kuitenkaan?

      Poista
  3. Minun suosikkeihin kuuluu varjolila minullakin on liilaa on paljon ,.valkoisen taimenen ostin viimekesänä saa nähdä miten se jaksää kesällä kukkii, ja onko säilynyt talven yli:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos olet löytänyt liljan taimena! Eiköhän se säily hyvinkin talven yli, saas nähdä :)

      Poista
  4. Varjoliljat ovat todella kauniita. Itsekin sain viime kesänä siemeniä eräältä blogi-tuttavalta. Saas katsoa kuinka kauan menee ennenkuin nousevat maasta saati sitten kukkivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitenkähän kauan tosiaan menee ennenkuin siemenestä kasvaa sipuli ja siitä sitten kukka? Kiinnostavaa!

      Poista
  5. Voi, tuosta varjoliljasta haaveilen puutarhaani. Ensi kesänä pitää sellainen jostain hankkia. Kuulemma tuoksuu hyvältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi järkytys, nyt olen ihan nolona... en nimittäin ole ikinä huomannut haistella sitä! Näin hyvin sitä sitten tuntee kasvinsa, huoh. Ensi kesänä täytyy korjata tilanne.

      Poista
  6. Minäkin tykkään kovasti varjoliljoista. Kukinnon nähdessäni mieleen tulee jokin itämainen satu sulttaaneista.

    VastaaPoista
  7. Varjoliljat on hauskan erikoisia. Minulla niissä on ollut liljakukkoja, mutta viime kesänä olin tarkkana ja ne saivatr kukkia rauhassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä liljakukot eivät ole onneksi vielä tajunneet, että nämäkin ovat liljoja :)

      Poista
  8. Meilläkin noita vaaleanpunaisia liljoja on tullut villinä jostakin ja niitä putkahtelee sieltä ja täältä, mutta valkoista en ole nähnyt. Se näyttää oikein kauniilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punainen taitaa tosiaan olla aika hyvä kulkeutumaan joka paikkaan. Valkoinen on ihan kaunis ja odottelen, että sekin leviäisi enemmän kun nyt on vain muutama varsi.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...