7. syyskuuta 2012

Liljakesä

Vuosi vuodelta olen yhä enemmän ihastunut liljoihin. Vain eräänä vuonna kävi mielessä ajatus, että näitä ei jaksa. Taistelu johtui tietysti liljakukoista. Onneksi löysin itsestäni piilevää röyhkeyttä ja rohkeutta. Liljakukkoihin ei nimittäin auta muu kuin ronskit otteet. Jokaisen kauniin punaisen kukon noukin yksi kerrallaan sormien väliin ja liiskasin hengettömäksi. Ja ne iljettävät limakasat, joissa oli liljakukon jälkikasvua ja jotka aterioivat liljojen lehtiä, sivelin sormin irti maahan. Hanskat käsissä tosin. Ei taitaisi niin paljon rohkeutta vielä olla, että paljain käsin hommaan ryhtyisin...

Sen taistelukesän jälkeen (kerroin siitä täällä) alkoi liljaihastus vähitellen nousta. Lapsuudesta tuttu keisarinkruunu oli ollut haaveissani pitkään, ja pari vuotta sitten sain naapurilta sellaisen. Tämä punaoranssi, vanhaa pohjois- tai keskisuomalaista alkuperää oleva ruskolilja on puutarhan varhaisin kukkiva lilja.



Heinäkuun puolivälin jälkeen ilmestyy ensimmäinen kukka vihertävän keltaiseen päivänliljaan Hemerocallis 'Fragrant Treasure'. Tämä on pitkään kukkiva lilja, sillä viimeiset kukat saattavat tulla vielä syyskuun lopulla.



Samoihin aikoihin kukkii vanha punainen värililja, jossa huomaa vilkkuvan myös oranssia. Kukinnan alussa tämä on kaunis, mutta se haalistuu loppua kohti.


Sama ilmiö on tässä tasaisen korallinpunaisessa liljassa, jonka värieron edellä olevaan huomasin vasta muutama vuosi sitten. Sen jälkeen siirsin ne eri paikkaan, jotta varmasti erotan ne.





Luin aiemmin jonkun bloggarin mielipiteen, että hän ei pidä liljoista niiden muovimaisen ulkonäon vuoksi. Tämä taitaa olla sellainen lilja - katsokaapa seuraavaa kuvaa.



Kun valo käy sopivasti, niihin tulee todellakin vähän muovimainen ilme.
Näiden jälkeen heinäkuun lopulta alkaa oikea liljojen aika, joka kestää koko elokuun.




Lilja 'Lollypop'

 
Rusopäivänliljat


Päivänlilja 'Bonanza'.



Kuningaslilja, lilium regale, elokuun puolivälissä.


Lilja 'Centerfold'



Tyttäreltä sain keväällä uuden liljan ’Conca d´Or’, jonka ensimmäinen, todella muhkea, kukka ilmestyi viime viikonloppuna.



Näihin tulee himo ja hinku - näitä pitää saada lisää! No, on toki kerrottava, että olen muitakin liljoja hankkinut, mutta ne eivät ole viihtyneet. Puutarhuri lienee laitellut niitä epäsuotuisiin oloihin... Mutta toivon olevani oppivainen, enkä enää tee samoja virheitä jatkossa.

Mitä mieltä sinä olet liljoista?




9 kommenttia:

  1. Halusin muistaa sinua ihan itse liikkeelle laittamallani tunnustuksella.

    Sen voit noutaa blogistani http://viher-jakasityopiiperrysta.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  2. Muutama kesä sitten sain samanlaisen kiukunpuuskan liljakukkoja nähdessäni, mutta en minäkään ilman hanskoja niitä litistele. Muovisia tai ei, liljat ovat kauniita ja monet kukkivat vielä näin loppukesästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin yllättävän myöhään kukkivat jotkut liljat. Jokunen vahvan punainen lilja voisi olla mukava lisä tähän aikaan vuodesta. Täytynee alkaa katselemaan täydennystä kuvastoista. :)

      Poista
  3. Ompa sinulla paljon erlaisia liljoja, tosi kauniita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin niitä on kulkeutunut Kuusirantaan aikamoinen määrä. Aluksi en niin kovin välittänyt niistä, mutta aikaa myöten mieli on muuttunut.

      Poista
  4. Sinulla on kaunis lajitelma liljoja. Minulla on vain muutama. Keltaisia päivänliljoja oli jo valmiina, kun muutimme 5 vuotta sitten taloomme. Naapurilta sain oranssin värisiä liljoja (tiikeri?), jotka ovat vanhaa lajiketta. Lisää hankitaan, koska ne ovat kauniita ja kestäviä. Liljakukkoja meillä ei (vielä) ole.

    VastaaPoista
  5. Vanhat lajikkeet ovat varmoja ja meilläkin nuo korallinpunaiset ja tietysti rusopäivänlilja ja ruskolilja ovat vanhoja lajikkeita. Yhä enemmän osaa arvostaa kestäviä kasveja, mutta kyllä nuo uudemmat ja erikoisemmat tuovat piristävän lisäsäväyksen puutarhaan (ja mieleen). :)

    VastaaPoista
  6. Mulla ei ole kuin yhtä värililjaa, jostain syystä en oikein koskaan ole pitänyt niistä, vaikka muuten oonki ihan hulluna kaikkiin kukkiin. ;) Värililjat on jotenkin niin honteloitakin, pitkä varsi ja iso kukinto, ei tahdo pysyä ilman tukea kunnolla pystyssä. Päivänliljat on taas asia erikseen mitä värililjat, niitä mulla on lähemmäs 10 eri lajiketta. Ne on niin helppoja ja yksinkertaisia kasvattaa ja kukkii pitkään syksylläkin. Ehdottomasti mun yksiä suosikkeja!
    Blogissani ois sulle tunnustus. :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...