3. elokuuta 2012

Sydämen punaa

Mitä kauemmin olen pitänyt puutarhaa sitä vahvempia värejä kaipaan sinne. Puutarhan kevään väreihin alan olla tyytyväinen, mutta kesän väreissä on vielä vuosiksi tekemistä ennen kuin ne räiskyvät.

Suhtaudun oudon kaksijakoisesti punaiseen - siis siihen "oikeaan" punaiseen. Sisätiloissa kartan sitä kaikin keinoin. Jopa jouluna pyrin välttämään punaisia värejä ja korvaan ne jollain muulla. Mutta puutarhassa asia on tyystin toinen! Olen aivan hullaantunut punaisiin kukkiin, olen aina ollut. Jos keksin jonkun punakukkaisen kasvin, se tulee usein hankintalistalleni. Onneksi etenkin kesäkukista niitä löytyy hyvin! Laitan tähän  muutaman Kuusirannassa nyt kukkivan punaisen kasvin.

Yksi todella kauniin punainen perenna on ketoneilikka. Se on lisäksi todella vaatimaton kasvi, joka kasvaa kaikenlaisilla kuivahkoilla mailla ja on kauneimmillaan laihassa maassa. Kuvitelkaa, sille ei tarvitse tehdä mitään, antaa olla vain! Tämä kukoistaa suuren kuusen alla, jossa se on levittäytymässä kokonaan kuusen ympäri. Odotan innolla sitä päivää, kun valtava kuusi nousee punaisen, hennon kukkamaton keskeltä. 


Uusi kesäkukkatuttavuus on punapellava. Se on juuri aloittelemassa kukkimista. Kukka on hauskan näköinen, kun sillä on aivan kuin ääriviivat.


Ruusuissa on tietysti hienoja punaisia värejä. Olen istuttanut Kuusirantaan kaikki mahdolliset ruukkuruusut, joita olen saanut nimipäivinäni toukokuussa. Nyt on kukassa kaksi ruusua, toinen oikein isokukkainen ja toinen ihan pikkiriikkinen.


Ensimmäiset pioniunikotkin ovat tehneet kukan. Yksi kuvittelee kai olevansa ruusu, kun on asettunut sen oksanhankaan.



Noukin viime syksynä unikoiden siemenpallerot ja säilytin ne sellaisenaan kipossa talven yli. Keväällä kylvö oli helppoa, kun menin ja murentelin sormien välissä pallukat rikki, jolloin siemenet varisivat multaan. Nämä ovat näitä laiskan puutarhurin kikkoja. On ällistyttävää, miten laiskakin ihminen ideoi ahkerasti kaikkea sellaista, jolla voi helpottaa työtä.  :)

Kerrassaan loistavan punainen on kukontöyhtö, jollaisia on pakko hankkia joka kesä ruukkuun.


Kehtaankohan tässä kohtaa edes kertoa laiskan puutarhurin tapaa toimia? Hmm...olkoon toistaiseksi.

Laitan tähän myös pikkusydämen, vaikka se ei ole ihan niin punainen. Tosin tämä 'Luxuriant' on punaisempi kuin se ehkä vähän tavallisempi.


Ruusunpunaisella sydämellä toivon kaikille ihanaa elokuuta!




12 kommenttia:

  1. Kiitos kovasti elokuu-toivotuksista ja samaa sinulle :)

    Ketoneilikka on ihana kasvi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos! Ketoneilikka on tosiaan ihana!

      Poista
  2. Kiitos ja hyvää elokuuta sinnekin! Taidan kokeilla tuota ketoneilikkaa itsekin männyn alustalle. Minäkin pidän punaisesta ulkona puutarhassa, en niinkään sisällä tai vaatteissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidetaankin olla sukulaissieluja, ainakin mitä tulee punaiseen! Ketoneilikkaa kannattaa kokeilla, mutta sen männyn on oltava aurinkoisessa paikassa. :)

      Poista
  3. Punaiset kukat ovat kyllä upeita. Pihan väriläiskiä. Minäkin hankin juuri uuden punaisen kasvin, punavärimintun. Saas nähdä millainen siitä tulee ja lähteekö hyvin kasvamaan.

    VastaaPoista
  4. Onnitteluni punavärimintusta, Birgitta! Sain pari vuotta sitten punaväriminttua paikalliselta naapurilta oikein kunnon pehkon. Se taitaa olla parhaillaan kukkeimmillaan, mutta valitettavasti en ole päässyt käymään Kuusirannassa ja näkemään sitä. Siinä on kyllä todella upea puna, joten siitä on sinulle varmasti iloa!

    VastaaPoista
  5. Minulla myös on piha pullollaan punaista. En ole kuvitellut mitenkään voivani kyllästyä siihen, mutta ensi kesäksi yritän lisätä vähän muitakin värejä. Tuo punapellava on tosi kaunis. Mukavaa nähdä kuva semmoisesta, kun ostin juuri poistomyynnistä sen siemeniä ensi kesäksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sepäs sattui sopivasti, että punapellava tuli mukaan, Millan! Ja oletkin näemmä hyvissä ajoin liikkellä siemenostoksilla. Ei sitten tarvitse keväällä niin kovin kärsiä, kun siemenluettelot saapuvat. :)

      Poista
  6. Sulla onkin tulisen kauniita kukkasia puutarhassasi. Minä niistä vasta haaveilen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaankin, tulisen kauniita. Kiitos Nettimartta!

      Poista
  7. Minäkin olen vasta viime vuosina alkanut tykästyä punaisiin kasveihin. Katselen lempeästi jopa puna/purppuralehtisiä kasveja.. (ehkä se väriteemapuutarha kaikista kiireistä huolimatta kummittelee tuolla jossain taustalla ja se punainen huone....)

    Palavaa rakkautta täytyy tietysti olla, ja viimesyksynä löysin punaisia leimuja ja jaloangervoita. Lisää punaista voisi löytyä vielä jostain päivänliljastakin... purppuraista ja pinkkiä onkin sitten vaikka millä mitalla kurjenpolvista kärhöihin. Punaiset pelakuut ikkunalaudalla ovat kai aina ihania...

    Ainiin, sinun punaisten kukkien kokoelmaasi lähti tänään yksi kukkanen täältä päin... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laura, totta puhut. Palavaa rakkautta on tosiaan oltava. Mutta ne punaiset liljat, huoh. En muista, miten monet upean punaiset liljat olen hankkinut, mutta ne eivät suostu kasvamaan. Puutarhurissa on joku vika siinä kohtaa. Mutta mummon vanhat pelakuut, ne ainoat oikeat punaiset, ovat parhaita!

      Ja kiitos Laura jo etukäteen siitä uudesta punaisesta, joka on tulossa. Se on ihana lisä Kuusirantaan!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...