21. tammikuuta 2012

Pikku pihakuusi

Pieni pihakuusi oli uuden vuoden päivänä kevyesti puuteroitu lumella.


Kahden viikon kuluttua, eli viime viikonloppuna, sitä ei enää tunnistanut lumipeitteen alta. Painavat kasat lunta oli kertynyt sen ylle. 


Minulla oli tuuma, tarkoitus ja todellinen aikomus karistella suurimmat lumikasat pois kuusen oksilta. Mutta mitä tein? En mitään, kun unohdin koko jutun ja juutuin jonkun muun, varmaankin tosi tähdellisen, askareen ääreen. Nyt pelottaa ajatella, miltä kuusi näyttää tänä viikonloppuna, kun lunta on tullut lisää ja ilma ehkä käynyt plussankin puolella. Minun pikku kuusoseni, jota olen pikkutarkasti nipsutellen leikellyt, jotta siitä tulisi oikein kaunis ja tuuhea.

Nyt julkisesti lupaan, että yritän tulla paremmaksi puunhoitajaksi jatkossa.

16. tammikuuta 2012

Ruusupa... eiku tuoksuherneitä

Edellisessä jutussa jo mainitsin, että Isoäidin suosikkikukka on ruusupapu, lajike nimeltään 'Sunset'. Niinpä minäkin erehdyin kuvittelemaan, että minullakin olisi sellaisia ollut, mutta eipäs ollutkaan. Mutta olikin ihania tuoksuherneitä.


Tuon uuden kukkapylvään juurelle olen näemmä laitellut useampia lajikkeita. Kaunein oli kuitenkin ehdottomasti heleän punainen 'Royal Scarlet'. Harvinaisen ihana punainen väri! Muistan käyneeni sitä oikein erikseen ja läheltä ihailemassa ja myös nuuskimassa.


Tumman tuoksuherneen piti olla ruskeaan vivahtava ja nimenkin perusteella kastanjanruskea, mutta minusta tämä oli ehdottomasti se kukkien 'musta'. Lajike on 'Royal Maroon'.


Lisäksi olin laitellut jotain muitakin siemeniä, joiden nimitiedot eivät ole säilyneet tähän päivään asti.



Näitä löytyy kaupasta vaikka minkälaisia. Taidan ensi kesänä kokeilla jotain ihan uutta!

10. tammikuuta 2012

Kesäkukkasuosikki 2011


Ensimmäinen siemenluettelo tuli heti joulun jälkeen Isoäidin Kasveista. Esittelyssä oli Isoäidin suosikkikukka, hennon vaaleanpunainen ruusupapu. Siitä tuli mieleen, että itse asiassa minäkin valitsin viime kesänä oman suosikkini niiden joukosta, jotka olin kylvänyt.

Aikaisempien kesien voittaja, piiankieli, jäi tällä kertaa pronssille. Tuo runsas, kauniin sininen kukkija ei viime vuoden kesänä päässyt oikein oikeuksiinsa. Ehkä kuivuus vaikutti siihen niin, ettei sen kukinta kohonnut parhaimpaansa. Kolmas sija on kuitenkin kunnioitettava ja se tulee aina olemaan yksi suosikeistani.



Piiankieli näyttäisi siementävän itse, sillä pikku taimia nousi keväällä jo ennen kuin olin ehtinyt itse kylvää niitä. En kuitenkaan uskalla niin paljon luottaa siihen, että jättäisin siemenet hankkimatta.

Hopealle tuli moneen kertaan varmaksi todettu pioniunikko. Tämä on kerrassaan ihastuttavan luotettava ja ulkonäöltään monipuolinen kukkija. Sitä löytyy yksinkertaisena ja kerrottuna, valkoisena, punaisena, kirjavana ja nyt myös melkein mustana. Siementen suhteen olen sen kanssa jo omavarainen ja ylijäämääkin löytyy, sillä mustaa lukuun ottamatta se tekee mahtavat siemenkodat, joista voi siemeniä kerätä niin paljon kuin jaksaa.




Suosikkikukaksi valitsin tällä kertaa minulle uuden kesämalvikin. Se on muhkea ja runsaslehtinen, jonka alle rikkaruohot näivettyvät takuuvarmasti. Viime kesänä sillä ominaisuudella oli suuri arvo, kun rikkaruohot suotuisan kesän myötä pyrkivät valloittamaan koko puutarhan.

 


Nämä kolme lajia ovat niitä, joiden siemeniä kylvän varmasti ensi kesänäkin.


Mitkä olivat sinun siemenistä kasvattamat suosikkikukkasi? Olisi mukavaa saada vinkki ensi kesän kokeiluihin.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...