28. lokakuuta 2011

Pihlajan ja lumen yhteys?

Ajan täällä kotipuolessa joskus reittiä, jossa olen saanut ihailla paitsi kaupungin kauniita istutuksia myös upeaa pihlajaa, joka oli pullollaan punaisia marjoja. En ole koskaan aikaisemmin niin runsasta marjasatoa nähnyt puussa, että päätin lähteä vartavasten kuvaaman sen.

Ajatus oli ehkä hyvä, mutta kun pääsin kohteeseen ja yritin tähystää pihlajaa, niin yhtään sellaista marjapuuta ei näkynyt! Epäilin silmiäni ja auton ikkunoiden kirkkautta ja päätin lähteä kunnolliselle kävelylle alueelle.


Tähystelin suurten puunrunkojen välistä pienempää pihlajaa, mutta turhaan. Jatkoin sitten matkaa kaupungin istutuksille.


Olen ihastellut tuota vaalean lilaa kukkaryhmää ja koska auton ikkunasta ei selvinnyt, mikä kasvi oli kysymyksessä, menin nyt tutustumaan siihen tarkemmin.


Syysasteri! En ole ikinä tajunnut, että siitä voisi saada näin näyttävän syysistutuksen. Tämä täytyy pistää muistiin ensi kevään istutuksia varten. Kuusirannassa on pieni syysasteri, mutta en ole oikein osannut arvostaa sitä. Nyt kuitenkin ajatukseni muuttuivat täysin.

Myös pieni tuntematon valkoinen ruusu kukki vielä .




Katselin myös ilahtuneena istutusten syysväritystä ja erityisesti kauniisti punertunutta kultatyräkkiä.


Jostain syystä Kuusirannassa kultatyräkki ei ole tänä vuonna saanut syysväritystä. Olen haalinut niitä oikein monta pehkoa, kun se on niin hyvä siementämään, ja odottanut näkeväni sen syyshehkua. Mutta niin vaan piti tulla kotikulmille sitä katselemaan...

Marjantäyteistä pihlajaa ei löytynyt. Ehkä linnut olivat käyneet viettämässä herkkuhetken ja toisenkin sen luona. Kotitiellä otin sitten kuvan yhdestä puusta, mutta tässä marjoja on kohtuullisesti.


Miten se vanhan kansa totuus meni? Jos on vähän marjoja, niin tulee paljon lunta? Jos on paljon marjoja, niin tulee vähän lunta?

Tähän liittyen täytyy kertoa, miten vastikään paikallislehdessä kerrottiin, että Helsingissä on viime talven lumityöt MELKEIN tehty. Riippuen siitä, missä päin Helsinkiä ollaan. Voi olla, että kaikki lumet eivät ehdi sulaa ennen ensi talvea. Näin ei tiettävästi ole täällä tapahtunut ainakaan 30 vuoteen.

Minä ainakin toivon hartaasti, että Helsingissä ei pihlaja jaksa kahta kantaa, paljon marjoja ja paljon lunta. Huoh.

4 kommenttia:

  1. Upea tosiaan on tuo syysasteriryhmä. Itsellänikin sitä on melkoisesti, edelleen kukassa! Kerran keräsin maljakkoon sitä vielä joulukuun alussa...

    VastaaPoista
  2. Tervehdys riitanpuutarhaan! Tämä vielä vahvisti sen, että syysasterille pitää raivata kunnon tila, missä se pääsee esille. Mukavaa kun tulit piipahtamaan!

    VastaaPoista
  3. Kaikenlaisia aarteita, ei ollenkaan ole marraskuinen olo, on se niin lämmintä ollut. Ja kiitos tarkistuksen poistamisesta:D

    VastaaPoista
  4. Tulen varmaan useinkin kurkkaamaan mukavaa blogiasi!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...