3. marraskuuta 2010

Marraskuisia iloja

Marraskuisen harmaan hämyn läpi värit näyttävät pehmeämmiltä. Suikeroalpikin on herännyt uudelleen eloon leudon sään myötä, onko? Ehkä sittenkin vain kuvittelen, kun omissa oudoissa maailmoissani kasvit kukoistavat läpi pimeimmänkin ajan.


Aurinko paistaa matalalta, mutta sopivasti osuessaan se lämmittää vielä vähän. Vai kuvittelenko senkin?


Pimeä tulee aina vain varhemmin ja marraskuussa pimeä on tosi pimeää, sysipimeää. Silloin valot ikkunassa näyttävät kutsuvilta. Miettii, että on ihanaa, kun on lämmin paikka, jonne voi halutessaan vetäytyä. Ja miettii, onko heitä, joilla ei sitä ole, heitä jotka pimeässä katselevat muiden valoisia ikkunoita.


Sisällä joulukaktus kukkii suloisesti. Ihailen ja hämmästelen sen kauneutta, jonka marraskuu houkuttelee esille.


Vaan ehkä tämä onkin marraskuinen pikkujoulukaktus, kun ei malta joulukuuta odottaa? Marraskuun oma kukka.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...