25. lokakuuta 2010

Tuulimyllyn harvat hapset

Katselin ja järjestelin metsäpuutarhasta tänä kesänä otettuja kuvia. On erikoista, että syventyessään kuviin saattaa huomata niissä jotain sellaista, jota ei puutarhassa koskaan tajunnut nähneensä.

Yksi esimerkki tällaisesta on tuulimyllyn katto. Otin elokuussa kuvan sen vieressä kasvavasta auringonkukasta. Vasta nyt huomasin katon. Sehän näyttää tosi surkealta, aivan kuin vanhukselta olisivat hiukset harvenneet!


Sitten vilkaisin kuvaa, jonka otin kaksi viikkoa sitten lokakuussa. Mikä ero! Katolla kukkii orvokkeja ja kun oikein tarkkaan katsoo, voi nähdä, että sinne on lennähtänyt jättipoimulehtikin.


Ajatelkaapa, miten lohdullista! Kun missään muualla ei mikään enää kuki eikä kasva, niin tuulimyllyn harvahapsinen vanhus yllättää kasvuston runsaudella. Se on kuin muistutus, että elämän syksyssä ei elämä ole vielä ohi. Todellakaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...